sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Peten uusi aikuisblogi osa 1 - Asioita, joihin crusteilla ei ole varaa

Terve, tässä on Pete. Osa teistä saattaa muistaa minut Sannana "nettisensaatioksi" nousseesta Kiljumuussi6000-blogista, jota kommentoitiin internetissä mm. sanoilla "Onko internet, tiedon valtaväylä, tosiaan kehitetty siksi, että kaikki työttömät vajakit voivat täyttää sen tällaisella paskalla?".


Olinkin jo alkanut pitää bloggaamista lähinnä lasten harmittomana puuhasteluna, johon en itse enää sekaantuisi, kunnes eräänä kohtalokkaana lauantai-iltana katseeni osui tamperelaisessa Soho-baarissa hyllyssä seisoneeseen, kiinnostavan näköiseen Apple Jack -pulloon. Kysellessäni lisätietoa pullosta, innostukseni nousi jyrkästi aina siihen asti, kunnes kuulin, että 4 cl kyseistä tuotetta maksaa suolaiset 12 euroa. Lähtiessäni hieman pettyneenä pelkän oluen kanssa tiskiltä, Sohon Kari tuumaili jotakin tyyliin "asia voisi olla toisin, jos paikalle sattuisi kävelemään suosittu blogaaja" tjsp. 

Oluen äärelle istuttuani aloitin sitten vakavan puntaroinnin ja vanhojen, blogin pitämiseen liittyvien haavojen auki repimisen. En ole nimittäin vuosiin voinut avata vanhaa blogiani tuntematta valtavaa myötähäpeän hyökyaaltoa. Ajatus elitistisesti hinnoitellun, pienen alkoholiannoksen saamisesta suuhuni sai minut kuitenkin melko helposti laittamaan blogihattuni takaisin päähän ja tuopin tyhjennyttyä olinkin tiskillä hakemassa paperia, kynää ja annoksen Apple Jackia.

Eli asiaan: tässä on kyse siis tämmöisen mestan kuin Helsinki Distilling Company tuotteesta. Internet sanoo, että tämä on vuonna 2014 perustettu tislaamo. Kari tiesi kertoa, että näitten pääintressi tulee olemaan luultavasti viskin tislaus, mutta noissa viskihommissahan sitten kestää vuosia, että ne saa pyörimään, niin siellä puuhastellaan nyt sitten kaikennäköstä viina-asiaa tässä odotellessa. Se Helsinki dry gin tais olla kanssa näiden tavaraa? Hyvää kamaa sekin. 

Nyt kuitenkin siis testissä tämmöinen Apple Jack eli omppujytätyyppinen tuote. Tässä mun ryppyisessä muistilapussani lukee jotakin tämmöistä, että tää olis mahdollisesti omenabrandya tai jotain calvados-tyyppistä tavaraa, mutta ilmeisesti tohon calvados-leimaan kuuluu kaikenlaista sössönsöötä jostain tietyistä alueista ja tämmöstä nihkeilyä, vitustakos näistä tietää, niin kutsun tätä nyt omppujytäksi vaan tässä. Tää oli vissiin viimesiä pulloja jonkun vuoden (jonka unohdin) satsista, eikä tätä saa oikein mistään. Tuolla tislaamolla niillä oli kuulemma ollu tynnyreissä semmoista jonkinlaista pohjaviinaa, johon voi testailla laittaa kaikennäköstä maustetta ja kattoa miten käy, mutta tämä omppujytä tehdään varta vasten jostakin perkeleen happamista omenoista.

Haistelukierroksella pöydässä istunut henkilö nimeltänsä Jussi kutsui tuoksua "pontikkaiseksi". Tietää varmaan mistä puhuu. 
Tavallaan toivoin, että tää olis ollut jotain kamalan makusta tököttiä, koska mielestäni on paljon helpompi kirjoittaa negatiivista tekstiä ja että heti tätä ensimmäistä blogitekstiä ei pidettäis jonkin sortin mainoksena, mutta pettymyksekseni oli todettava, että tämä oli aivan hiton hyvän makuista juomaa. Pehmeä, omenainen maku. Mitäs muita kriteereitä tämmösissä juoma-arvosteluissa nyt sitten pitäisi olla? No, yleensä mua närästää kaikki ihan pirusti, mutta tämä ei närästänyt juurikaan. Närästysasteikolla 1-5 sanotaan vaikka 1,5 rennietähteä. Joo ja nyt melko hiljattain mulle on käynyt jo kahdesti niin, että olen ollut jossain baarissa ja viskiä juotuani mulla on hetken päästä päässyt sellainen outo pieni oksennus kämmenelle. Nyt ei käynyt niin, eikä ollut lähelläkään, joten siitä lisäpisteitä. 

Tohon 12 euron hintaan tää tosiaan menee kategoriaan "Asiat, joihin crusteilla ei ole varaa", mutta toisaalta tommosen 2 cl annoksen saa 6 euroon ja siitä varmaan saa jo ihan hyvän käsityksen minkälaista tavaraa tämä on, että ehkä just ja just tommosen vois kuitenkin soijarouhepussin kaveriksi ostaakin, mutta sitten taas kahen hinnalla saa jo lavallisen kaljaa, että se on varmaan vähän sellanen priorisointikysymys. Toisaalta tätä ei sitten saa mistään Alkosta tai kuulemma oikeen mistään muualtakaan, että vaikka sitä paalua löytyiskin vaikka kuin vitusti niin saattaa silti jäädä juomatta. Mikä on tietysti hyvä homma, niin ne jotka on tämmöstä suuhunsa saaneet niin voivat sitten jossakin kapakassa neuleitä käyttäville rillipäisille ystävilleen pieni lasi kourassa retostella. Vittu kun kävi semmonen työtapaturma, että tuli juotua toi lasi niin hätäseen, että unohtu ottaa kuva niin nyt on tästä näyttää vaan tämmönen kuva tyhjästä lasista, missä oli vielä jotain ihan muuta juomaa. Samanlainen lasi kuitenkin niin lasketaan.


Niin, muuten tämä maistelu meni kuitenkin niin putkeen, että hetken päästä pöytään kannettiin arvosteltavaksi vielä toinen Helsinki Distillingin tuote, tällä kertaa joku tämmöinen Asterixista tuttu
akvaviittityyppinen juoma. Itelle ainoat akvaviittikokemukset ovat pari kertaa lentokentältä ostetut Svenska Nubbar -yrttiviinat, joita myydään kätevissä 10 pikkupullon kantopakkauksissa. Noista Svenska Nubbareista osa on niin paskan makusia, että niitä on sitten tullut käytettyä esim. tippinä taksissa. 

Tuoksusta tuli muistaakseni mieleen joku joku joku, oiskohan ollu anis tai tämmönen, jostain syystä päätin olla kirjoittamatta sitä muistilapulle, koska luulin jotenkin muistavani sen kyllä ulkoa. No enpä kyllä muista. Tuoksu oli kuitenkin melko voimakas ja sitten olikin hieman yllättävää, kun maku olikin miellyttävän neutraali. Vähän samanlainen efekti mun mielesti, mitä tulee joistakin makuteestä, jossa on todella voimakas tuoksu, mutta sitten juoma maistuukin vaan vedeltä. Tää siis maistu viinalta vaan. Jos tää löytyis Svenska Nubbar päkistä, niin helposti pätkähtäis vähintään top 2:een. Mutta tää on siis Svenska Nubbar -asteikolla. 

Tää makso kuitenkin saman 12 euroa, ja jos pitäis valita tämän ja ton ekan omppujytän välillä, niin valitsisin kyllä melkein aina tuon omppon. Poikkeuksena vois pitää sellaisia tapauksia, joissa esimerkiksi olisit saapunut rapupaita päällä baariin ja tarvisit jotakin tyyliisi sopivaa juotavaa. Juoman lopuksi tein kyllä pari melko mielenkiintoista havaintoa. Ensinnäkin tämä ei närästänyt YHTÄÄN, vaan itseasiassa väittäisin, että närästykseni oli hävinnyt kokonaan. Eli äkkiseltään voisi arvella tällä olevan jotakin lääketieteellisiä vaikutuksia, mutta vaatii varmaan vielä hieman lisää tutkimusta. Jos näin kuitenkin on, niin se voisi olla kyllä hyvinkin pätevä syy ostaa tämmönen tuote. Lisäksi koin ikäänkuin olisin aikuistunut hieman tätä juomaa juodessani. Aloittaessani olin enemmänkin silleen "öhö öhö, prööt, viinaa", mutta juoman lopulla ajatukseni olivat muuttuneet vakavaksi, aikuismaiseksi pohdinnaksi. Siitä nimikin tälle uudelle blogille. Tästäkin juomasta tuli mieleen ottaa kuva vasta, kun se oli jo hulahtanut kurkusta alas, mutta tässä kuva lasista, jossa juoma joskus oli.



Siinä kaikki tällä kertaa. Käykää juomassa tommonen omppujytä jos löydätte jotain, ettekä ole jotain vitun köyhiä.

-Pete